Adventtiaikana valmistaudumme jouluun. Silloin on myös aika levittää lähimmäisenrakkautta lähelle ja kauas.  

Keräyksen kohteena on tänä vuonna Nepal, jossa Caritas Suomen hanke tukee maanviljelijöitä Nawalparasin alueella. 1800 heikoimmassa asemassa olevaa viljelijää hyötyy hankkeesta, joka toteutetaan yhdessä Caritas Nepalin ja Caritas Itävallan kanssa. Suurin osa viljelijöistä on naisia. 

Ilmastonmuutos ja köyhyys aiheuttavat haasteita viljelijöille. Viimeksi syyskuussa Nepal kärsi tuhoisista tulvista, joissa kuoli yli 200 ihmistä. Sadat perheet menettivät kotinsa ja tuhannet menettivät viljelyksiään ja kotieläimiään. Tämä oli jälleen muistutus ilmastonmuutoksen tuhoisista vaikutuksista. 

​

Sadon menetys syventää köyhyyttä 

Viljelijöillä ei ole moderneja maatalousvälineitä tai kolutusta, joka auttaisi sopeutumaan muutoksiin. Monet ovat riippuvaisia yhden kasvin, lähinnä riisin viljelystä. Tulvien vuoksi riisin viljely vaikeutuu. Jos riisisato epäonnistuu, perhe menettää koko vuoden tärkeimmän ruoan- ja tulonlähteensä. Viljelysten tuhoutuminen nostaa ruuan hintoja, mikä pahentaa köyhyyttä entisestään. 

Kun tilanne näyttää toivottomalta, monet muuttavat maalta kaupunkiin tai ulkomaille töiden perässä. Muuttaminen ei kuitenkaan usein ole ratkaisu, sillä työt ovat huonosti palkattuja tai niitä ei löydy ollenkaan. Caritaksen hankkeen tarkoitus on parantaa oloja maaseudulla niin, että viljelijöiden ei tarvitse jättää kotejaan. 

 

Riisin rinnalle uusia viljelykasveja 

Maanviljelijät Nepalissa tarvitsevat sopivia maatalousvälineitä ja koulutusta, jotta he pystyisivät sopeutumaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Caritas auttaa viljelijöitä aloittamaan erilaisten kasvien tai eläinten kasvatuksen. Viljelijät perustavat kasvimaita. Tähän mennessä 608 viljelijää on aloittanut kanojen kasvatuksen. Näin he saavat monipuolisempaa ravintoa sekä rahaa tuotteiden myynnistä.  

Caritas opettaa myös, miten viljelijät voivat valmistaa itse orgaanisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Ainekset löytyvät heidän omista komposteistaan ja navetoistaan. Tästä kiittävät sekä ympäristö että viljelijöiden kukkarot, kun heidän ei enää tarvitse ostaa kalliita aineita. 

Kastelukanavat tuovat vettä viljelmille 

Vaihtelevan sään ja kuivuusjaksojen takia kasteluvesi on elintärkeää viljelijöille. Hankkeessa on rakennettu jo kaksi kastelukanavaa – yhteensä lähes 800 metriä. Kanavat rakennetaan yhteistyössä: Caritas ja paikallishallinto jakavat materiaalien kustannukset ja viljelijät hoitavat rakentamisen. Hankkeessa tehdään muutenkin yhteistyötä paikallishallinnon kanssa ja viranomaiset ovat kiitelleet Caritaksen työtä.  

Syyskuussa juuri ennen tulvia Caritaksen kehitysyhteistyön asiantuntija Katri van Wensen näki omin silmin, miten hanke on edistynyt.  

”Olin todella vaikuttunut siitä, mitä alueella on saatu aikaan lyhyessä ajassa. Viljelijät tekevät kovasti töitä”, van Wensen kertoo.  

Hankkeen tarkoitus on antaa viljelijöille välineitä ja taitoja, joilla he voivat muuttaa elämäänsä. Varsinaiset tulokset riippuvat heistä.  

”Viljelijät, etenkin naiset, ovat erittäin sitoutuneita muutokseen. Viljelijät jopa tekevät omaa tutkimustaan eri kasveista, torjunta-aineista ja menetelmistä koepalstoilla. Tuloksia analysoidaan yhdessä paikallisen korkeakoulun kanssa ja tietoa niistä levitetään muiden alueiden hyödyksi”, van Wensen jatkaa. 

Häneen teki vaikutuksen ikääntyvä pariskunta, joka ei pysty enää työskentelemään pellolla. Heidän elämänsä oli ennen kurjaa ja heillä oli usein puutetta ruoasta. Viime vuonna he saivat viisi kanaa Caritaksen hankkeen kautta. Nyt heidän kanatarhassaan on jo 60 kanaa. Lisäksi he myivät joitakin kanojaan ja ostivat vasikan, pitivät sitä kuusi kuukautta ja myivät sitten tuplahintaan.  

"Caritaksen avustuksella tämä pieni liiketoiminta on tuonut onnea elämäämme. Nyt voimme helposti kattaa perustarpeemme kotona", Shankar ja Radha sanovat.  

​

Pienviljelijästä muutoksen tekijäksi

Yhteisötyöntekijöillä on keskeinen rooli Nepalin Caritaksen, Suomen Caritaksen ja Itävallan Caritaksen yhteisessä SAFBIN Nepal CRASS -hankkeessa. Yksi heistä on jakanut tarinansa meille.

Gaumati Mahato on johtava kyläresurssihenkilö (Village Resource Person eli VRP) alkuperäiskansojen heimoyhteisöstä Nawalparasin alueella. Hän on omistautunut jo vuosia maatalousyhteisöjen kehittämiseen Nepalin Caritaksen hankkeissa. Hän on itsekin ollut pienviljelijä, mutta nyt hän on mukana SAFBIN Nepal CRASS -hankkeessa. Siinä Nepalin Caritas työskentelee yhdessä 1800 pienviljelijän kanssa rakentaakseen ilmastokestäviä yhteisöjä. Suomen Caritas ja Itävallan Caritas tukevat hanketta.

VRP:t toimivat muutoksen tekijöinä ja mahdollistajina maaseudun kylissä. He ovat yhdyshenkilöitä viljelijöiden ja hankkeen työntekijöiden välillä. He myös varmistavat eri ryhmien, kuten naisten ja vähemmistöjen, aktiivisen osallistumisen hankkeen koulutuksiin ja kokouksiin. Hankkeemme tärkeä tavoite on lisätä näiden ryhmien vaikutusmahdollisuuksia. VRP:illä on ratkaiseva rooli tässä.

VRP:t kouluttavat viljelijöitä uusista viljelytekniikoista ja ilmastokestävästä maataloudesta. Näin viljelijät saavat uutta tietoa, joka auttaa heitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja kehittämään. elinkeinojaan.

Gaumati on erittäin tyytyväinen hankkeeseen ja toteaa:
"Olen erittäin ylpeä saadessani olla mukana Caritaksessa ja SAFBIN-hankkeessa. Tämä on auttanut syrjäytyneitä yhteisöjä rakentamaan kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan ja parantamaan ruokaturvaa näinä haastavina aikoina.

​

Caritas Nepal vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta ja Suomen ja Itävallan Caritas -järjestöt huolehtivat viestinnästä ja varainhankinnasta. Järjestöjen välinen hyvä yhteistyö on edellytys sille, että hanke menestyy ja viljelijät saavat parhaimman opin. Ilmastokestävä maatalousjärjestelmä pienviljelijöille Nepalissa -hanke on saanut Suomen ulkoministeriöltä hanketukea vuosille 2023–2025. Lisäksi jokaisella on mahdollisuus tukea hanketta lahjoituksella. Kaikki Adventtikeräykseen osallistujat ovat mukana tukemassa nepalilaisia viljelijöitä.