Neljässä kehitysyhteistyöhankkeessa hyviä tuloksia

Suomen Caritaksella oli vuonna 2025 neljä ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyöhanketta. Myanmarin ja Kenian hankkeet alkoivat tammikuussa ja Nepalin hanke päättyi joulukuussa. Bangladeshin hanke ulottuu vuosille 2023–2026.

Bangladeshin ja Nepalin hankkeille on haettu jatkoa Ulkoministeriön talvella 2026 järjestetyssä hankehaussa, ja olemme toiveikkaita työn jatkumisen suhteen. Nyt on aika kurkistaa tarkemmin hankkeiden tuloksiin viime vuodelta!

Bangladeshissa siirtotyöläisten oikeudet edistyivät

Kollektiivista toimintaa siirtotyöläisten oikeuksien ja oikeussuojan parantamiseksi Bangladeshissa -hanke keskittyy siirtotyöläisten oikeuksien edistämiseen ja ihmiskaupan ehkäisyyn. Paikallisen kumppanin Ovibashi Karmi Unnayan Program (OKUP) eli Siirtotyöläisten kehittämisohjelma -järjestön ja brittiläisen The Catholic Agency for Overseas Development (CAFOD) -järjestön kanssa vuosina 2023–2026 toteutettavassa hankkeessa siirtotyöläiset saavat tietoa ja työkaluja puolustaa oikeuksiaan ja torjua ihmiskauppaa ja turvatonta siirtolaisuutta Fadipurin, Munshiganjin ja Narayanganjin alueilla.

Hanke saavutti seuraavia tuloksia vuonna 2025:

• Hanke tavoitti 16 042 henkilöä, 11 497 naista ja 4 545 miestä, ovelta ovelle -tapaamisilla ja kokouksilla. Näissä tilaisuuksissa lisättiin paluumuuttajien, muuttamista suunnittelevien sekä perheiden tietoisuutta turvallisista muuttokäytännöistä ja laillisista oikeuksista.
• Yhteensä 108 paluumuuttajaa tunnistettiin olevan oikeudellisen avun tarpeessa. Heistä 36 sai neuvontaa valitusten tekemiseen välimiesmenettelyn ja oikeusprosessien kautta. Edellisvuoden ratkaisemattomat tapaukset mukaan lukien hanke tuki 19 ratkaistua välimiesmenettelyä ja 2 loppuun käsiteltyä oikeustapausta. Näiden kautta saatiin takaisin yhteensä 1 570 000 Bangladeshin takaa (BDT), mikä on noin 10 991 €.
• Ihmiskaupan vastaiset komiteat rekisteröivät 12 tapausta. Näistä yksi ratkesi paikallisessa sovittelussa 15 000 BDT:n (107 €) korvauksella. Muut eivät ratkenneet erilaisten esteiden vuoksi. Lisäksi hanke onnistui kotiuttamaan seitsemän henkilöä virallisten viranomaiskanavien kautta.
• Hanke toimi siltana työntekijöiden ja julkisten hyvinvointipalvelujen välillä: 30 paluumuuttajaa sai terveyskorvauksia ja 11 perhettä sai kuolemantapauskorvauksia Bangladeshin Wage Earners’ Welfare Boardilta.
• Siirtolaisfoorumit auttoivat 106 henkilöä saamaan vammais-, vanhuus- ja äitiysavustuksia. Nämä foorumit tarjosivat yhteisöllistä tukea ja tavoittivat 4 483 henkilöä, 2 449 naista ja 2 034 miestä, jotka saivat tietoa ja suoraa ohjausta.

Keniassa talouden hallinta ja tuottavuus lisääntyi

Kestävää toimeentuloa ja parempaa ruokaturvaa Kenian Turkanassa -hankkeen tavoitteena on auttaa yhteisöjä ja naisia Turkanan kuivalla maaseudulla turvaamaan parempi toimeentulo ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Hankekumppanina vuosina 2025–2027 toteutettavassa hankkeessa on paikallinen Caritas Lodwar.

Hanke saavutti jo ensimmäisenä vuonnaan erinomaisia tuloksia:

• 240 naista oppi parempaa talouden hallintaa ja uusia menetelmiä maatalouteen.
• 160 naista sai aloituslainoja säästöryhmien kautta, jonka jälkeen tulot ja tuotot alkoivat kasvaa. Tulokset ovat olleet lupaavia, sillä naiset osoittavat jo nyt selkeitä merkkejä parantuneesta taloudenhallinnasta, säästämiskäyttäytymisestä sekä osallistumisesta kotitalouden taloudelliseen päätöksentekoon.
• 1800 kyläläisen pääsy veden äärelle helpottui, kun kyliin rakennettiin kolme kaivoa. Yhteisöt raportoivat vedenhakumatkoihin kuluvan ajan vähentyneen sekä veden saatavuuden parantuneen, mikä helpottaa viljelyä, ruuanlaittoa ja kotieläinten pitämistä. Kaivojen ylläpitoa varten koulutettiin 30 yhteisön jäsentä ja perustettiin kolme komiteaa.
• 343 aikuista ja 404 oppilasta lisäsivät tietämystään ja tietoisuuttaan ilmastonmuutoksesta, ympäristönsuojelusta sekä paikallishallinnon prosesseista.
• 16 yhteisön ilmastojohtajaa saivat koulutusta ilmastohallinnosta, sosiaalisesta vastuullisuudesta ja yhteisötason ilmastotoimista. Koulutuksen jälkeen osallistujat osoittivat ymmärtävänsä paremmin, mitkä käytännöt auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Myanmarissa koulutus kehittyi

Kokonaisvaltaisen, laadukkaan ja osallistavan koulutuksen edistäminen Myanmarissa -hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on, että opettajat, kasvattajat ja yhteisöt voivat tarjota laadukasta ja yhdenvertaista koulutusta, joka on saavutettavaa kaikille.  Hankkeen kohderyhmiä ovat sotilashallinnon ulkopuolista, epävirallista vaihtoehtoista koulutusta tarjoavat. Opettajat saavat koulutusta ja vahvistetaan kansalaisjärjestöjen valmiuksia tukea koulunkäyntiä kriisitilanteessa. Hankkeessa tavoitetaan myös oppilaita, vanhempia ja yhteisöjä.

Vuosille 2025–2027 ulottuvan hankkeen ensimmäinen vuosi oli tuloksekas:

• 79 opettajaa osallistui koulutukseen inklusiivisesta koulutuksesta, jotta tietämys ja ymmärrys heidän roolistaan kokonaisvaltaisen, laadukkaan ja inklusiivisen koulutuksen tukemisessa paranisi.
• 127 koulutuksen tarjoajaa osallistui koulutukseen, joka käsitteli koulutuksen tuottamista kriisikontekstissa. Koulutus paransi kykyä toimia tehokkaasti hätätilanteissa, edisti kriittistä ajattelua paineen alla olevasta koulutuksesta ja kannusti joustavien ja osallistavien strategioiden omaksumiseen paikallisiin tarpeisiin.
• Viidelle oppilaitokselle luotiin toimintasuunnitelma inklusiivisen koulutuksen tarjoamiseksi.
• 29 opettajaa osallistui 15-päiväiseen koulutukseen, joka valmensi heitä tarjoamaan kokonaisvaltaista, laadukasta ja inklusiivista koulutusta. Osallistujat raportoivat, että nyt heillä on paremmat taidot tarjota holistista, inklusiivista ja laadukasta opetusta, esimerkiksi sukupuolitietoisuuden ja vammaisinkluusion saralla.
• Yksi koulu loi uuden ammatillisiin valmiuksiin liittyvän opetussuunnitelman, joka on nyt käytössä.
• 23 koulutuksen tarjoajaa sai teknistä ja taloudellista tukea koulutuksen järjestämiseen esimerkiksi osallistavien menetelmien käyttöön.

Nepalissa maatilojen tuotanto lisääntyi

Ilmastokestävä maatalousjärjestelmä pienviljelijöille Nepalissa -hankkeen tavoitteena oli luoda ilmasto- ja katastrofikestäviä maatalousyhteisöjä Nepalissa. Yhteistyössä Caritas Itävallan ja Caritas Nepalin kanssa vuosina 2023–2025 toteutetun hankkeen tavoite oli vahvistaa pienviljelijöiden valmiuksia rakentaa uudistavaa maataloutta sekä parantaa ilmastonmuutoksen vaikutusten ja luonnonkatastrofien sietokykyä. Hanke päättyi vuoden 2025 loppuun. Hanke lisäsi maatilojen tuotantoa ja maatalouden tuottavuutta ilmastonmuutoksesta huolimatta, vahvisti sidosryhmien välistä yhteistyötä ja edisti kestävää, ilmastonmuutokseen sopeutuvaa toimeentuloa.

Hankkeen tuloksia olivat:

• 32 maatalousyhteisöä, joista 63 % naisia, rekisteröitiin virallisesti, mikä paransi niiden kestävyyttä ja mahdollisti tukien hakemisen paikallishallinnolta.
• Yli 82 % viljelijöistä otti käyttöön lisätoimenpiteitä ilmastoon sopeutuvassa maata uudistavassa viljelyssä. Yli 80 % perusti monipuolisia puutarhoja, mikä johti vihannestuotannon kasvuun 35–45 %. Yli 80 % viljelijöistä vähensi kemiallisten torjunta-aineiden, lannoitteiden ja ulkopuolisten siementen käyttöä, ja yli 60 % laajensi tilojensa tuotannon osia kokonaistuotannon lisäämiseksi.
• Yli 18 % viljelijöistä elvytti hirssin ja paikallisten papulajien tuotantoa. Näiden perinteisten kasvien viljely oli aiempina vuosina jäänyt syrjään.
• Talouslukutaitokoulutus on parantanut viljelijöiden pääsyä rahoitus- ja sosiaalipalveluihin. 85 % pienviljelijöistä kuuluu osuuskuntiin, 72 %:lla on parempi pääsy maatalouden tuotantopanoksiin, 55 % sai paikallishallinnon tukia ja lähes 40 % sai lisäkäyttöoikeuksia kasteluun. Tämän seurauksena noin 72 % viljelijöistä raportoi ruokatuotannon kasvaneen, mikä paransi kotitalouksien ruokaturvaa keskimäärin 1,5 kuukaudella.
• Vahvat kumppanuudet paikallishallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa edistivät yhteisöinfrastruktuurin kehittämistä, joita ovat kastelujärjestelmät ja katastrofiriskien vähentämistoimenpiteet.
• Perustettiin kuusi alueellisen tason työryhmää vastaamaan katastrofitilanteisiin. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvisti hankkeen henkilöstön ja viljelijöiden teknistä osaamista sekä edisti tutkimusta ja tiedon jakamista.

Kiitämme yhteistyökumppaneitamme, Ulkoministeriötä ja kaikkia Suomen Caritaksen kehitysyhteistyöhön sekä vuoden 2025 Adventtikeräykseen lahjoittaneita! Ilman teitä tämä työ ei olisi ollut mahdollista.