Nepalissa on löytynyt uusia viljelymenetelmiä Caritas-järjestöjen yhteisessä hankkeessa. Caritas Nepal on yhdessä Suomen Caritaksen ja Caritas Itävallan kanssa toteuttanut maatalouteen keskittyneen Climate Resilient Agriculture for Smallholder Farmers in Nepal (CRASS) -hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa pientilallisten ruokaturvaa ja sopeutumiskykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hanke on toiminut Nawalparasin alueella vuosina 2023–2025 ja saanut rahoitusta Suomen ulkoministeriöltä.
Kehityksen huomasivat myös pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto ja Itävallan Caritaksen pääsihteeri Andreas Knapp, jotka tekivät monitorointimatkan Nepaliin marraskuun alussa.
”Oli hienoa nähdä konkreettisia tuloksia ja nähdä ihmisten aitoa iloa oman työnsä tuloksista!”, kertoo Larissa Franz-Koivisto matkan jälkeen. Ihmiset kertoivat hänelle, kuinka sato on parantunut, kun he ovat saaneet enemmän tietoa. Eri apuvälineet ja uudet innovaatiot ovat nopeuttaneet työtä ja vapauttaneet aikaa.
”Nepalissa näkyy ylpeys omasta työstä ja oli helppo iloita yhdessä heidän kanssaan! He ovat tehneet upeaa työtä. Pienet resurssit ovat mahdollistaneet paljon.”
Loppuraportti kirjasi onnistumiset
Hankkeen loppuarviointi on valmistunut ja keskeisiä havaintoja ovat:
- 1 800 kotitaloutta (noin 10 000 ihmistä) hyötyi suoraan hankkeesta.
- viljelijät perustivat 39 viljelijäyhteisöä, joista 32 rekisteröitiin virallisesti. Näiden ryhmien yhteiset säästöt nousivat 2,42 miljoonaan NPR.
- 7 458 osallistujaa sai koulutusta ilmastonkestävästä viljelystä, joista 75 % oli naisia.
- rakennettiin viisi kastelukanavaa (yhteensä 1 745 m), mikä paransi veden saatavuutta 1 291 kotitaloudelle ja toi 217 hehtaaria viljelymaata kastelun piiriin.
- Sadot ja tulot kasvoivat merkittävästi: esimerkiksi riisisato nousi 1 500 kg → 2 500 kg per hehtaari, ja kotitalouksien tulot lisääntyivät noin 50 %.
- Hankkeessa istutettiin 6 636 puuta, otettiin käyttöön biotorjunta-aineita ja edistettiin orgaanisia viljelymenetelmiä.
Sosiaalinen ulottuvuus ja tasa-arvo:
- Naiset olivat hankkeen keskiössä: 75 % osallistujista ja 60 % viljelijäyhteisöjen johtotehtävistä oli naisten hallussa.
- Mukana oli myös haavoittuvia ryhmiä, kuten Dalit- ja Janajati-yhteisöt sekä 62 vammaista henkilöä.
- Hankkeessa otettiin käyttöön kattavat suojelukäytännöt ja palautekanavat, eikä yhtään väärinkäytöstapausta raportoitu.
Kestävyys ja vaikutukset: Hanke on onnistunut juurruttamaan ilmastonkestävät käytännöt paikalliseen hallintoon. Neljä kuntaa on ottanut käyttöön paikalliset ilmasto- ja katastrofinkestävyyden suunnitelmat (LDCRF), jotka sisällytetään vuosittaisiin budjetteihin. Tämä varmistaa toimien jatkuvuuden hankkeen päätyttyä.
Loppuraportti suositteli, että samankaltaista hanketta voi aloittaa myös naapurialueille. Tulevaisuuden suosituksissa on myös digitaalisten työkalujen käyttöönottoa sekä pitkäaikaisen rahoituksen turvaaminen. CRASS-hanke nähdään esimerkillisenä mallina ilmastonkestävästä, osallistavasta ja yhteisölähtöisestä maataloudesta.
