Katoliset seurakunnat Suomessa ovat monikulttuurisia. Eri puolilta maailmaa saapuneet ihmiset kotoutuvat vähitellen. Kirkkoherrat ovat kosketuksissa värikkääseen arkeen jatkuvasti.
Pyhän Ristin seurakunnassa suurin osa maahanmuuttajista tulee Filippiineiltä, Vietnamista, Sri Lankasta ja Intiasta. Laajan seurakunnan keskuspaikka on Tampere, mutta alue ulottuu Vaasaan ja Pietarsaareen asti.
”He ovat yleensä tulleet Suomeen joko töihin tai opiskelemaan. Sen vuoksi he pärjäävät taloudellisesti aika hyvin – köyhällä ei ole varaa muuttaa ulkomaille. Monilla on kyllä niukkaa, koska uusi ympäristö, vuokrakulut ja muut menot tekevät arjesta raskaan, mutta he eivät silti yleensä pyydä taloudellista apua. He tulevat kirkkoon hengellisen tuen vuoksi.
Meiltä pyydetään taloudellista tukea vain yksittäistapauksissa, esimerkiksi tilanteissa, joissa joku painii ulosoton tai akuutin talousongelman kanssa. Onneksi Caritas on lahjoittanut meille lahjakortteja, joita annamme seurakuntalaisillemme. Pyrimme kuitenkin siihen, ettei tuesta tule jatkuvaa.
Tilanne on erilainen kiintiöpakolaisten ja sotaa paenneiden kohdalla. Heillä on suurempi tuen tarve, varsinkin alussa. Olemme aiemmin osallistuneet yhdessä muiden kirkkojen kanssa ruokajakeluun Pohjanmaalla, mutta resurssien ja tilanpuutteen vuoksi emme voi tällä hetkellä tehdä sitä säännöllisesti.
Pohjanmaalla kotoutuminen tapahtuu usein ruotsin kielellä, mikä on yllättänyt monet. Se voi tuoda oman haasteensa maahanmuuttajille. Lisäksi seurakuntamme laaja alue – Tampereelta Pohjanmaalle – tekee sen, että emme ehdi kohdata kaikkia perheitä niin hyvin kuin haluaisimme. Henkilöstöä on liian vähän ja välimatkat ovat pitkiä”, kertoo Pyhän Ristin seurakunnan kirkkoherra isä Tri Nguyen.
Opiskelijat elävät niukasti
Kuopion seurakunta on myöskin laaja ja monikulttuurinen. Isä Donbosco Thomas luotsaa seurakuntaa, joka ulottuu Mikkeliin, Savonlinnaan ja Joensuuhun asti.
”Kuopion seurakunnassa noin seitsemänkymmentäviisi prosenttia ihmisistä on ulkomaalaistaustaisia. Mikkelin alueella heitä on jopa yhdeksänkymmentäviisi prosenttia, erityisesti burmalaisia ja karenilaisia. Meillä on myös paljon filippiiniläisiä ja intialaisia opiskelijoita, jotka tulevat tänne opiskelemaan tai harjoitteluun.
Opiskelijat elävät usein todella niukasti. Monet heistä tulevat perheen kanssa. He asuvat pienissä asunnoissa, joista puuttuu joskus kaikki – sänkyjä, tuoleja, astioita. Ensimmäinen vuosi on heille aina kaikkein vaikein.
Meillä on myös ukrainalaisia ja venäläisiä perheitä. Sota tekee kaikesta herkkää. Heillekin olemme antaneet ruokaa ja tukea, ja he ovat olleet siitä kovin kiitollisia.
Maahanmuuttajat ovat myös hyvin anteliaita. Esimerkiksi burmalaiset siivoavat kirkkoa vapaaehtoisesti ja osallistuvat messupalveluun. He antavat kolehtiin sen, mitä voivat”, isä Donbosco kertoo.
Caritakselta ammattimaista tukea
Suomen monikulttuurisin alue, pääkaupunkiseutu, ei poikkea muista seurakunnista. Isä Rafal Czernia on kuullut monista maahanmuuttajien haasteista.
”Maahanmuuttajilla on usein suuria haasteita ymmärtää, miten suomalainen järjestelmä toimii – Kela, työnhaku, oleskeluluvat. He eivät aina löydä oikeaa tietä tai tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä.
Jos maahanmuuttajaperheessä ei ole riittävästi tuloja – esimerkiksi toinen vanhempi on työtön – tilanne voi nopeasti muuttua kriisiksi, ja silloin he kysyvät apua. Joskus joku tulee kirkolle täysin ilman kontakteja. Hän on vasta tullut Suomeen ja toivoo saavansa oleskeluluvan, mutta ei tiedä mitään paikallisista viranomaisista. Annamme hänelle perustiedot, jotta hän pääsee alkuun.
On tilanteita, joissa ihminen ei hallitse omaa elämäntilannettaan: työttömyyttä, sairautta, riippuvuuksia tai Kelan kanssa ongelmia. Maahanmuuttajille nämä asiat ovat usein vielä vaikeampia. Poliittiset päätökset ovat nostaneet tulorajoja, ja joskus maahanmuuttajilta vaaditaan suurempia tuloja kuin suomalaisilta. Tämä tekee tilanteesta monille kohtuuttoman vaikean.
Usein paras apu, jonka voimme antaa, on ohjata ihminen suoraan Caritakseen, jossa on asiantuntijoita. Pappeina me tunnistamme ongelman, mutta Caritas pystyy auttamaan ammatillisesti”, isä Rafal kertoo.
Raportit ja tutkimukset kertovat, että sekä työttömien että maahanmuuttajien tilanne on vaikea koko Euroopan tasolla. Suomessa maahanmuuttajien tilanne poikkeaa muista köyhyyttä kokevista ihmisistä siksi, että he kohtaavat taloudellisten haasteiden lisäksi myös yhteiskunnan muita ongelmia. Rasismi, kielihaasteet ja syrjintä kuuluvat valitettavasti monen arkipäivään. Lisäksi kiristynyt maahanmuuttopolitiikka on katkonut oleskelu- ja työlupia. Tulot vaikuttavat oleskeluluvan pysyvyyteen ja perheen mahdollisuuteen olla yhdessä. Maahanmuuttajien köyhyyttä käsitellään esimerkiksi Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPNJ:n Köyhyysvahti -julkaisussa. Voit lukea sen täältä linkin takaa.
