Euroopassa miljoonat ihmiset kamppailevat täyttääkseen perustarpeensa, sillä nykyiset perusturvajärjestelmät eivät tarjoa riittävää tukea. Tänään Caritas Europa julkaisi uusimman raporttinsa, joka tuo esiin kansallisten perusturvajärjestelmien vakavat puutteet ja kehottaa päättäjiä pohtimaan uudelleen, miten tuki voi toimia todellisena sosiaalisen osallisuuden perustana.
Raportti ”Thriving, not just surviving: Shaping effective minimum income systems in Europe eli Elämää selviytymisen sijaan: Kohti tehokkaita perusturvajärjestelmiä Euroopassa” pohjautuu 20 eurooppalaisen Caritas-järjestön näkemyksiin ja antaa konkreettisia suosituksia nykyisten järjestelmien vahvistamiseksi. Tulokset ovat karuja: lähes 90 % kyselyyn vastanneista Caritas-järjestöistä arvioi, että etuudet eivät riitä kattamaan edes perustarpeita. Vain viidessä maassa tuki yltää vähintään 75 prosenttiin kansallisesta köyhyysrajasta.
”Olen ollut työttömänä viisi vuotta ja asun tyttäreni kanssa sosiaalisen vuokra-asunnon piirissä. Saamme kuukaudessa 998 euroa – se juuri ja juuri riittää elämiseen. Internetiin, vapaa-aikaan tai lomaan ei ole varaa, eikä tyttärelläni ole edes vakaata Wi-Fi-yhteyttä koulutehtäviään varten. Jos saisimme 1 500 euroa kuussa, voisimme elää ihmisarvoista elämää, emmekä vain selviytyä.”
– Nargis Haque, perustulon saaja Espanjassa
Pääsy perusturvaan on monelle vaikeaa. Monet järjestelmät sulkevat ulkopuolelle nuoret aikuiset – erityisesti 18–25-vuotiaat – elleivät nämä täytä tiukkoja tai satunnaisia ehtoja. Maahanmuuttajat, ihmiset ilman pysyvää asuinpaikkaa sekä ne, jotka eivät täytä oleskelu- tai työhistoriavaatimuksia, jäävät usein ilman tukea. Byrokratia, stigma ja digitaaliset esteet vähentävät hakemusten tekemistä, mikä johtaa laajaan hyödyntämättömyyteen: moni ei edes hae tukea, johon olisi oikeutettu.
”Perusturvan tulisi mahdollistaa ihmisarvoinen elämä ja täysivaltainen osallistuminen yhteiskuntaan. Tämä raportti on toimintakehotus. Kehotamme EU:n ja jäsenvaltioiden johtajia asettamaan osallistavan ja riittävän tulotuen etusijalle osana EU:n tulevaa köyhyydenvastaista strategiaa.”
– Maria Nyman, Caritas Europan pääsihteeri
Caritas Europa korostaa, että perusturvajärjestelmiä on uudistettava niin, että ne eivät ainoastaan tarjoa taloudellista helpotusta, vaan puuttuvat köyhyyden juurisyihin. Tämä tarkoittaa pääsyä terveydenhuoltoon, asumiseen, koulutukseen ja työhön.
Raportin arvo piilee siinä, että Caritaksen työntekijät eri puolilta Eurooppaa jakavat käytännön havaintojaan ja kokemuksiaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemisesta – Georgiasta Irlantiin, Norjasta Kreikkaan. Yli 70 % kyselyyn vastanneista Caritas-järjestöistä tekee aktiivisesti työtä paikallisten perusturvajärjestelmien aukkojen paikkaamiseksi palveluiden kehittämisen, tutkimuksen ja vaikuttamistyön kautta. Slovakiassa Caritas pyörittää yli 300 sosiaalipalvelua, jotka tukevat lapsia, kriisitilanteessa olevia äitejä, vanhuksia, pakolaisia ja ihmiskaupan uhreja. Kyproksella ja Norjassa Caritas puolestaan tarjoaa yksilöllistä tukea haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotta nämä voivat navigoida monimutkaisissa etuusjärjestelmissä.
Keskeiset suositukset EU:lle ja jäsenvaltioille:
Tuen riittävyys: Perustulon tulisi kattaa vähintään 75 % kansallisesta köyhyysrajasta kaikille kotitaloustyypeille.
Osallistava pääsy: Kelpoisuusehtoja on yksinkertaistettava ja laajennettava, jotta nuoret, maahanmuuttajat ja asunnottomat eivät jää ulkopuolelle.
Hakemusten lisääminen: Stigman torjuminen ja hallinnollisten prosessien yksinkertaistaminen kampanjoinnin, digitaalisten vaihtoehtojen ja käyttäjäystävällisten hakujärjestelmien avulla.
EU:n koordinoitu toiminta: EU:n tulisi edistää sitovia perusturvastandardeja, jotka linkittyvät sosiaalisten oikeuksien edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen.
Tämä raportti julkaistaan tärkeään aikaan, kun Euroopan komissio valmistelee historian ensimmäistä EU:n köyhyydenvastaista strategiaa. Caritas Europan suositukset tarjoavat ajankohtaista ja konkreettista pohjaa sille, että perusturvajärjestelmät todella heijastavat unionin arvoja ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin lupauksia – niin, ettei kukaan jää jälkeen köyhyyden vastaisessa työssä.
Seuraavat Caritas-järjestöt osallistuivat raportin laatimiseen: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekki, Suomi, Ranska, Georgia, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Norja, Puola, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja. Suomen Caritaksesta mukana oli pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto.
”Suomen tilanne on samankaltainen kuin muissakin Pohjoismaissa. Meillä on perusturvajärjestelmä ja Kelan maksama toimeentulotuki on kirjattu lakiin. Sitä täydentää sosiaalipalvelut ja muu rahallinen tuki, kuten täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki. Nämä ovat hyvinvointialueiden vastuulla”, Franz-Koivisto kertoo.
Hän kuvasi Suomen sosiaaliturvajärjestelmää Euroopan köyhyydenvastaisen verkoston (EAPN) Köyhyysraporttiin, joka ilmestyi vuonna 2024. Franz-Koiviston koordinoima julkaisu käsittelee kattavasti Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, sen rakenteellisia haasteita.
Lataa koko raportti: Thriving, not just surviving: Shaping effective minimum income systems in Europe / Elämää selviytymisen sijaan: Kohti tehokkaita perusturvajärjestelmiä Euroopassa
Kuva: Xavier Schwebel, Secours Catholique-Caritas France.
Kuvassa on Nathalie (26) ja hänen poikansa Naïm (1,5) Toulousen Maison des Familles -keskuksessa, jota tukee Secours Catholique. Keskus tarjoaa ajanviettopaikan perheille, jotka ovat usein yksinhuoltajaäitejä. Äidit voivat jättää lapsensa hetkeksi hoitoon käydäkseen esimerkiksi kaupassa tai lääkärikäynnillä.
