Poliittisen ilmapiirin muutos on vaikuttanut köyhien asemaan Suomessa viime vuosina. Tämä tulee ilmi Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston eli EAPN:n Köyhyysvahti-raportista, joka ilmestyi 14.11.2025. Raportti käsittelee kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG) ja tuo esille Suomessa tapahtuneita muutoksia köyhyyden näkökulmasta.
Köyhyysvahdin julkaisutilaisuudessa europarlamentaarikko Li Andresson kertoi koko EU:n köyhyyden vastaisesta toiminnasta. Hän kertoi, että EU:lla on vähän sitovaa lainsäädäntövaltaa. Jäsenmaat vastaavat perustulosta.
”EU:n on mahdollista tehdä poliittista ohjausta ja työntöä jäsenmaiden suuntaan”, Andersson muistutti. Työelämässä toimivaltaa on enemmän, esimerkiksi minimipalkkadirektiivin tai työehtosopimusten kautta. Työssäkäyvien köyhyys on Anderssonin mielestä suuri ongelma.
Köyhyys koskee monia ihmisryhmiä
Juuri ilmestynyt köyhyysvahti on koottu yhteistyössä Suomen EAPN verkoston jäsenjärjestöjen kanssa. Sen kokoamisesta vastasivat Suomen Caritaksen pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto ja Ylva Krokfors Invalidiliitosta. Vahti antaa hyvän kuvauksen siitä, miten poliittinen ilmapiirin muutos on vaikuttanut köyhien asemaan ja miten Suomi pystyy toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita.
”Suomessa köyhyys on pääasiassa suhteellista köyhyyttä. Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Lapsiperheiden köyhyys on yleistynyt Suomessa. Myös yksin asuvilla työttömillä, opiskelijoilla ja epätyypillistä työtä tekevillä on riski köyhyyteen”, raportin johdannossa sanotaan. Suhteellinen köyhyys on sitä, että ihminen ei kykene saavuttamaan yhteiskunnassa odotettua, yleisesti hyväksyttyä kohtuullista vähimmäiselintasoa. Syynä tähän on taloudellinen puute, kuten esimerkiksi pienet tulot.
Avajaistilaisuudessa Ylva Krokfors Invalidiliitosta kertoi raportin löydöistä. Lähes 20 köyhyyden torjumiseen keskittynyttä kirjoittajaa toi esille köyhyyden eri puolia. Vahdissa käsitellään eläkeläisten, lapsiperheiden, maahanmuuttajien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ja omaishoitajien kokemaa köyhyyttä.
Kirjoittajat antoivat seuraavat suositukset köyhyyden poistamiseksi:
- Lapsiperheköyhyys on pysäytettävä
- Työttömät tarvitsevat kannustimia, eivät rangaistuksia
- Maahanmuuttajien integraatio ei vahvistu kohdistamalla leikkauksia vieraskielisiin
- Naiset ja etenkin eläkkeellä olevat naiset tarvitsevat suojelua köyhyyttä vastaan
- Väestön osallisuutta tulee vahvistaa, ei heikentää
- Perustuvanjärjestelmän tulee kannatella, ei alistaa
- Ruokaturva ei voi olla viimesijainen ratkaisu
- Järjestöjen rahoitus ja järjestöjen asema Suomessa tulee turvata
- Digitalisaatio ei saa syrjäyttää osaa väestöstä
- Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhan, ei lisää velvoitteita
- Kunnille siirtynyt työllisyydenhoito tarvitsee palveluiden lisäksi investointeja alueelle
Köyhyysraporttiin voi tutustua tarkemmin tämän linkin kautta.
